Retki on suunniteltu ja luvattu lapsille. Aamulla mittari näyttääkin kunnon pakkassäätä. Hetken sitä miettii, kannattaako lasten kanssa lähteä ylipäätään ulos. Meillä sinne on lähes aina lähdetty ja pääosin hyvin on mennyt.

Itä-Suomessa syntyneenä olen tottunut pakkasiin, joissa kävellessä vaatteiden alta näkyy vain silmät ja silloinkin ripset jäätyvät toisiinsa kiinni. Uskoisin tietäväni, miten paukkupakkasissa selvitään, olenhan sitä lapsuuteni opetellut ja lämmitellyt useampaankin kertaan kylmästä pisteleviä käsiäni. Länsirannikolla kovia pakkasia on harvemmin ja tullessaan ne jotenkin aina yllättävät. Tai sitten ne vaan tuntuvat erilaiselta kosteamman ilman ja hyytävän tuulen vaikutuksesta. Itä-Suomen pakkanen salpaa kuivuudellaan hengityksen, mutta rannikon pakkanen menee luihin ja  ytimiin.

Olen tehnyt tammi-helmikuun aikana useammankin pakkasretken lasten kanssa ja huomannut, että suunnitteluun ja valmisteluun kannattaa hieman panostaa, jotta retki ei jää kesken. Tässä meidän vinkit, joilla myös pakkasretken saa sujumaan:

Muista kädet ja jalat! Kun ne pysyvät lämpiminä niin ollaan viihtymisessä jo pitkällä. Meillä käsineitä ja sukkia puetaan pakkasella kahdet; alle lämpimät kintaat ja päälle tuulen- sekä vedenkestävät rukkaset. Mukaan otetaan vähintään yhdet varahanskat ja kintaat, välillä useammatkin, sillä jotenkin lapset onnistuvat paukkupakkasillakin saamaan hanskat märiksi. On hyvä varata lapselle kintaat myös ruokailua varten. Meillä usein retken päätteeksi otetaan päiväunet, joita varten mukaan otetaan kuivat käsineet ja töppöset.

Kuulin muuten tänään nimituksen sille hetkelle, kun toimintakyky alkaa lakata ja lamaantuminen uhkaa; kyseessä on kuulemma tumppuvaihe. Tiedättehän lapsen, joka seisoo kädet rinnalla sormet alaspäin roikkuen kädessään märät tai lumiset tumput ja ilmeenä ”mä en jaksa-pysty-kykene tekemään enää mitään, mä haluun kotiin”. Älä siis missään nimessä päästä retkeä tumppuvaiheeseen, vaan pidä jengi lämpimänä.

Älä anna nälän yllättää! Nälkäinen retki on huono retki (kaikille). Siispä ota lapsille ruoka mukaan vaikka termariin, jotta sen voi syödä heti, kun siltä tuntuu. Vaihtoehtoisesti saavu hyvissä ajoin valmistamaan ruoka ja varaa varmuuden vuoksi ”odotteluruokaa” mukaan. Olemme talvella ottaneet myös lämmitetyt mehut lapsille mukaan ja he ovat siitä kovasti nauttineet kylmässä ilmassa evästeltäessä.

Pysy liikkeellä ja estä vilun tulo pysähdyttäessä! Älä anna lasten istua pitkään paikallaan, sillä siinä tulee taatusti kylmä. Toisaalta olisi hyvä välttää sitäkin, että tulee hiki. Meillä lämpimänä pysymiseen on varauduttu merinovillaisella aluskerrastolla, joka tuntuu kosteanakin miellyttävältä ja lämmittää. Saadaksesi lapset liikkeelle, mene itse edeltä; houkuttele lapset hippasille, kiipeilemään, laskemaan mäkeä, ihan mitä vaan. Pääasia, että touhuavat. Jos jostain syystä istutte pidemmäksi aikaa paikoilleen, varaa sitä varten jokin lämmin paita, jonka voi lisätä päälle.

Retkeilyaiheisessa podcastissa annettiin hyvä, talviyöpymiseen tarkoitettu vinkki, jota voisi soveltaa myös lasten kylmentyneisiin käsiin. Juomapulloon voi retkellä lämmittää vettä, jolloin pullo toimii kuumavesipullona ja lämmittää esim. makuupussin sisällä. Miksikäs ei samaa voisi hyödyntää myös lapsiperheen retkellä vaikka käsien lämmittimenä taukojen aikana.

 

Ota nuotiotarpeet (varmuuden vuoksi) mukaan! Monilla retkipaikoilla on puita, mutta metrin pituisen kostuneen pölkyn pilkkominen tylsällä retkipaikan kirveellä ei useinkaan retkimieltä kohota, ainakaan jos olet yksin lasten kanssa liikkeellä. Meillä onkin yleensä aina mukana hieman puita, jotta saamme nuotiolle nopeasti alun eikä tarvitse ottaa alkulämpöä polttopuiden hakkuulla. Ja jos jaksat kantaa polttopuut metsään, niin ei kannata myöskään unohtaa tulentekovälineitä

Ajoita oikein. Huomioi lasten päivärytmi ja ajoita retki aktiivisimpaan aikaan. Meillä yleensä retkeillään aloittaen aamulla ja saapuen kotiin iltapäivällä päiväunille. Kovilla pakkasilla tähtäämme siihen, että pääsemme melko pian lounastamaan, jotta lapset jaksavat touhuta. Lounaan jälkeen energiaa riittää ja lämpimässä autossa retken jälkeen uni maistuu.

Ja sitten se viimeinen vinkki:

Muista myös omat eväät ja pysyttele itsekin lämpimänä! Ota reilusti eväitä. Ota useampikin kahvikupillinen termokseen mukaan. Energiavajeesta kärsivät vanhemmat eivät nimittäin tunnetusti ole kovin hyvää retkiseuraa. Ja pidä huolta myös siitä, että pysyt itse lämpimänä. Kylmillä sormilla on vaikea vaihtaa lapsille hanskoja ja avata mehupulloa, jäiset varpaat harmittavat ihan muuten vaan. Jotta kaikille jää retkestä hyvä mieli, pidä huolta jokaisesta.

Sen voi toki todeta, että jonkin varran tavaraa on varauduttava kantamaan mukana. Lumisella alueella varusteet tulevat pulkassa; vähälumisella seudulla joutuu vähän urheilemaan. Aloita lyhyillä retkillä ja pidennä pikkuhiljaa. Hieman vaivannäköä retket vaativat, mutta usko pois, kyllä pakkasen raikastama mieli ja punaiset posket ovat sen arvoisia!

 

Jaa tämä: