Eli tarina siitä, kuinka toisilla on aamulla virtaa enemmän kuin toisilla. Tarina peitonkulmanvetokisasta, jonka toisena joukkueena ovat unihiekkaa silmistään karistelevat vanhemmat ja peiton toisessa kulmassa aamuviiden aikaan kisan valmistelut aloittaneet Aamuvirkut.
Toivotan kaikille unikeoille nautinnollista unikeonpäivää. Minä haluaisin juhlistaa tätä päivää teidän kanssanne. Salaa haaveilen unikeolle myönnettävästä palkinnosta, sillä tiedän, että taitoni saattaisivat siihen riittää, harjoittelin nimittäin aikoinaan todella paljon. Nykyäänkin pidän joka aamu tiukasti kiinni peitonkulmasta voitontahto korkealla toivoen saavani palkinnoksi edes hyvän kupillisen kahvia.
Harjoitteluni keskeytyi äkillisesti, kun perheeseemme tuli kilpaileva joukkue nimeltä Aamuvirkut. Heidän harjoittelunsa on tolkuttomasti häirinnyt omaani ja kiukuttanut välillä vietävästi. Harjoitteluaikataulumme eivät mitenkään sovi yhteen emmekä edes kykene yhteistyöhön, jolla jotenkin edistäisimme toistemme harjoittelua. Kaikesta huolimatta joudumme kuitenkin harjoittelemaan samoissa tiloissa. Olemme olleet pattitilanteessa jo vuosia.
Monesti palkkatöissä ollessani mietin, onkohan muilla mitään käsitystä siitä, millaista on tulla konttoriin Aamuvirkkujen harjoitusten seuraamisen jälkeen. Tajuavatkohan ne, millaista on istua kokouksessa kädet täristen viidettä kahvikupillista juoden ja miettien vain aamuistä häviötään. Miettien, miten ihmeessä jaksaa hereillä ja järjissään koko päivän ja millaisella taktiikalla saisi vedettyä voiton seuraavana aamuna. Töissä kun on vaikeaa selittää olevansa liian väsynyt. Toisaalta ne Aamuvirkutkaan eivät suostu harjoitteluaikojaan vaihtamaan.
Olen nykyään Örkkimörkkien joukkueessa. Örkkimörkkien ei tarvitse harjoitella. He ovat niitä, jotka aamulla tahmeasti matelevat painamaan edellisenä iltana valmiiksi ladatun kahvinkeittimen nappia saadakseen herättävän annoksen mahdollisimman nopeasti. Joskus Örkkimörkki on tässäkin mokannut ja unohtanut ladata keittimen. Tällöin matelu on liian hidasta ja Aamuvirkkujen joukkue ehtii ensin hoitamaan kahvinkeiton.
Me molemmat joukkueet saamme vähän väliä kannustushuutoja. Nykyään on kuitenkin vaikeaa enää kyetä keskustelemaan näistä uniasioista saati kuulemaan kannustuksia siitä, miten ne Aamuvirkut sitten kyllä myöhemmin liittyvät Örkkimörkkien joukkueeseen kilpailemaan unikeon palkinnosta. Tai että ne nyt vaan ovat sellaisia ja tämä on vain ”vaihe”. Viisi vuotta kestänyt vaihe on välillä meinannut viedä järjen. Örkkimörkki on kuitenkin onnellinen siitä, että sen työajat ovat nykyään omissa käsissä ja kokoukset karsittu minimiin. Sillä on sellainen tunne, että se saattaa sittenkin selviytyä tästä vaiheesta.
Peiton kulmasta saa pitää kiinni todella lujaa. Aamuvirkut ovat kuitenkin harjoittelussa edellä. Peiton alla juoniminen ja toinen toiselle annettavat, raikuvat kannustushuudot siivittävät helposti Örkkimörkin tekemään jonkin mokan peitonkulman pitelemisessä. Joskus pelkkä pomppiminen tai sopivan usein toistuvat paikanvaihtamiset toimivat riittävän hyvinä taktisina siirtoina ja sotkevat Örkkimörkin pelin. Kahvi kutsuu.
Tiedättekö, se niiden harjoittelu on aivan tolkutonta ja harjoittelukertoja on vähintään viidesti viikossa ja monta kertaa päivässä. Välillä harjoitellaan yömyöhään ja joskus heti perään tosi aikaisin aamulla. Myös päiväharjoitukset ovat meillä vielä käytössä enkä minä ymmärrä, miten ne voi jaksaa noin paljon jo noin pieninä. Joskus ohjaamme Aamuvirkkuja uusiin, rauhallisempiin harrastuksiin ja niiden avulla iltaharjoitukset ovat joskus lyhentyneet hieman.
Örkkimörkkien on vain koetettava pitää huolta siitä, että ne menevät nukkumaan heti Aamuvirkkujen saatua iltaharjoituksensa päätökseen. Monesti se ei onnistu, sillä Aamuvirkkujen harjoitusvaatetusta on huollettava ja moni muu asia vaatii huomiota. Örkkimörkki kuitenkin tietää, että niin oma hyvinvointi kuin työpäivän sujuminen ovat siitä kiinni, milloin illalla meni nukkumaan.
Örkkimörkki katsoo iloisena aamuauringossa leikkivää Aamuvirkkujen joukkuetta ja miettii, miten kiva on, että he saavat aamuisin olla paljon ulkona. Aamuvirkkujen joukkueen jäsenten silmistä näkyy väsymys, mutta katseet hurjan iloisia siitä, että he ovat voittaneet. Omat silmät aukeavat hitaasti eikä Örkkimörkki voi käsittää sitä, mitä se tekee täällä leikkipaikan reunalla tähän aikaan, mitä tekevät väsyneet Aamuvirkut täällä tähän aikaan ja miten joku ohikulkija jatkuvasti voi kertoa sille, että ”kyllä se siitä, kyllä ne teininä sitten nukkuu liikaakin”. Sinne on herrajestas vielä 3184 aamua ennen kuin ne ovat teini-iässä. Örkkimörkin aamukammalla tuntuu olevan turhan paljon pituutta.
Örkkimörkki miettii joskus, milloin ihmeessä se saa nukkua ja miksi ihmeessä Aamuvirkkujen joukkue ei nuku, silloin kun niitä nukuttaa. Se on huolissaan muista Örkkimörkeistä ja niiden töissä jaksamisesta, sillä se on kuullut, että monella Aamuvirkkujen kaverilla on sama harrastus ja kuulemma monesti myös yhtä kova harjoitustahti. Se miettii, muistavatkohan kaikki muut Örkkimörkit mennä ajoissa nukkumaan.
Peitto on enää hieman toisen jalan päällä. Kaikki useasti toistetut harjoitukset ja kuviot on otettu käyttöön, yhteistyö pelaa. Kukko on laulanut ja aamuvirkut voittavat peitonkulmanvedon sinnikkyydellään klo 05.47. Örkkimörkin on luovutettava jälleen kerran, sillä villit voitonjuhlat alkavat.
